Ilman sinua minä pelkään.
Tiedän minä ettet tule enää takaisin.
Kyllä minä tiedän että on totuttava olemaan yksin.
Taas eilen sinä tulit minun uneeni.
Seisoit minun edessä ja katselit hassusti.
Tajusin ettet se voi olla sinä.
Minä pelkäsin.
Mutten tiedä miksi.
Aamulla kun nousin,
tunsin henkäyksen kädellä.
Tuntui että sä olisit ollut siinä mun vieressä.
Sade piiskasi ikkunoihin.
"Sinua ei enää ole."
Kuiskasin ja pienen hetken vain itkin.
Pieni lintu lensi mun ikkunalaudalle.
Niinkun olisi tuonut viestin sinulta.
Se sanoi että sinä olet jokapäivä mun mukana.
Sen hennot siivet kosketti ikkunan lasia.
Niiden kosketuksesta lasiin piirtyi sydän.
Tajusin, että sinä elät aina minun sydämessä. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti