Kuistilla seisoessaan Matias huomasi hämärässä metsässä liikettä. Joku laahusti kohti taloa Korvia raastavasti vinkuen,tiputtaen hankeen verta.
Johannes otti lumikolan ja tarpoi tulijaa vastaan.
"Voi pieni ystävä.." Johannes huokaisi.
Koira rojahti maahan Johanneksen jalkojen juureen. Hän nosti koiran varoen lumikolaan ja suuntasi taloa kohti.
"Matti!" Johannes huusi eteisessä.
Mutta vastausta ei kuulunut. Johannes haki tuvan puupenkiltä viltin ja levitti sen tuvan uunin eteen.
Väsyneenä koira jaksoi raahautua viltille.
Johannes tutki koiran haavaa. Hän haki rohtoa ja sktoi tassun kaulaliinallaan.
"Lepää siinä ystävä.. Kunnes paranet.."
Jatkuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti