Mitä kuuluu?
Ääni korviini kantautui.
Kuka sitä kysyi?
En nähnyt kysyjää.
Pelkän kysymyksen kuulin.
Ääni niin tuttu,
Pehmeä ja rauhallinen.
Olitko se sinä?
Silmäni suljin,
avasin taas.
Ei ketään.
Pelkkä kynttilän liekki,
joka luo varjoja seinälle.
Niin kovin suuri ikävä on minulla sinua,
Että on vain pakko sinut tuota arkista kysymystä kysymään kuvitella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti