Muistan kun istuin olohuoneen
lattialla, Tiesin että sinä tulisit kohta luokseni.
Minua jännitti niin paljon, etten
tiennyt missä istua tai miten päin olla. Piirtelin valkealle
paperille koukeroita, vatsassa kihelmöi.
Posket punaisina odotin, kunnes tulit.
Jännitys katosi, kun hymyilit minulle. Vaikka tuntui että jalat on
aivan makaronia. :D
En tarkkaan muista mistä silloin
puhuttiin, muistan sen kun yhdessä piirreltiin.
Sinä yönä, kun nukuin vieressäsi,
siinä olohuoneen lattialla, rakastuin sinuun.
Sinä yönä, kun piirtelin koukeroita
sormella selkääsi, ja kuuntelin sinun tuhinaasi.
Nyt, Jo hetki yksin kotona, tuntuu
ikuisuudelta ilman sinua.
Aina nykyäänkin odotan sinun saapuvan
kotiin, niin kuin silloin kun sinua kerran odotin.
Ja kun saavut, Kaikki on taas hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti