Kylä tuo pieni,
Halmeniemi.
mielessäni vielä iltaisin.
Kylä jossa kerran asua sain,
Sitä muistelen usein minä kyynel silmin.
Siinä pellon reunassa,
pienellä tiellä, punaisessa takissaan.
Kulki aina rouva,
ihastellen tiluksiaan.
Tutut metsälenkit,
moneen kertaan sisarusten kanssa koluttiin.
Äidin ja isin kanssa,
Kauppa-autoa odoteltiin.
Kaivannut olen sitä,
kaupunkiin kun "jouduin".
Kuinka luottamaan pystyi naapuriin.
Joka tilanteeseen, apu toiselle annettiin.
Oli kylällä koulukin,
Jota viimeiseen asti pystyssä pidettiin.
Talkoo voimin taisteltiin.
Mutta voimat koulun hiipuivat,
Otti vallan käsiinsä,
Mäntyharjun isommat herrat, tunteettomat.
Siellä minäkin sain oppia ja kasvaa.
Sieltä muistot sain korvaamattomat.
Jospa myös lapsille omilleni,
lapsuuden yhtä lämpöisen voisin tulevaisuudessa antaa.
Ois ihana mennä porukalla käymään <3
VastaaPoistaNiin olis. <3 :)
Poista